Niin se päivä koitti..

Kolmen viikon aikana olin kerennyt jo tottua siihen, että oltiin molemmat kotona totuttelemassa vauva-arjen uusiin haasteisiin. Kaikki päättyy kuitenkin aikanaan, sillä Kallen isyysloma on nyt pidetty ja me vietetään beiben kanssa tästä eteenpäin päivisin äiti tytär laatuaikaa kotona.

image

Toisen lähtiessä töihin sitä huomaa kuinka helppoa arki oli aiemmin yhdessä kotona. Nyt pitäisi yksin hoitaa vauvaa, lenkittää ja leikkiä Milan kanssa, laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, silittää vaatteita (olen siis tähän asti silittänyt jokaisen vauvanvaatteen, pyyhkeen ja harson joka on pesukoneesta tullut) sekä hoitaa kotia ja pitää paikat siistinä. Kaiken tämän lisäksi tällä hetkellä täytyisi askarrella ristiäiskutsut, jotta ne ehtivät ajoissa perille. Meillä on vajaa kolmen viikon päästä tarkoitus järjestää beiben kastejuhla, jotta saadaan tytölle vihdoin nimi. Ollaan siis vihdoin pitkän harkinnan jälkeen päästy lopputulokseen nimen suhteen.

Nimen valinta on varmaan yksi haastavimpia tehtäviä, eikä ihme sillä onhan lapsen kannettava se koko loppu elämänsä ja koskaan ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa joka miellyttäisi kaikkia. Aina on mielipiteitä oliko nimi sitten liian tavallinen, erikoinen, kaunis, vanhanaikainen, tylsä.. – listaa voisi jatkaa loputtomasti. Vauva saa meidän mielestä sen kauneimman tytön nimen. Toivotaan hänen olevan myös isompana itse tyytyväinen tekemäämme valintaan.

IMG_9291

carita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta