KEVÄTVÄSYMYS?

*Sisältää mainoslinkkejä

Päivät pitenevät, joten suurimmalla osalla on varmasti kevättä rinnassa ja mieli korkealla. Tänä keväänä olen huomannut olevani poikkeuksellisen väsynyt. Aamulla tekisi mieli jatkaa unia ja päivät eivät tunnu lähtevän kunnolla käyntiin. Varsinaista kevätväsymystä on helppo torjua huolehtimalla, että päivittäiset ateriat ovat tarpeeeksi monipuolisia, liikkumalla säännöllisesti sekä nukkumalla tarpeeksi pitkät yöunet. Erityisesti lapsiperheessä kaikkien näiden toteuttaminen ei ole niin itsestäänselvyys. Ensin huolehditaan lapsen ruokailuista, sitten syödään itse jos ehditään. Kuntosalilla käydään silloin kun lapsenhoito vuorossa on isä tai isovanhemmat. Pitkät yöunet nukutaan vain, jos Kristella niin päättää. En ole koskaan kärsinyt minkäänlaisesta masennuksesta, mutta tuntuu kuin tänä keväänä tarvitsisin akkujen latausta ja piristystä. Olin melkein unohtanut viime kesänä ystäviltä saamani lahjakortin kauneushoitolaan, joten oli aika varata kaipaamaani hemmottelua ja piristystä.

Neule TÄÄLTÄ*

Hoitolassa tehty kuumakivihieronta ja jalkahoito teki todella hyvää. Tosin juuri ennen varsinaista hemmottelua kävin hoitotuolissa läpi muutaman päivän takaiset lukemattomat sähköpostit, sillä kotona on ollut viimeisten päivien aikana niin kiirettä etten ole ehtinyt Kristellan lisäksi huomioimaan ketään tai mitään muuta.

Meillä on menossa sellainen vaihe, että K olisi valmis heräämään uuteen päivän kukonlaulun aikaan, joka ei todellakaan ole äidin mieleen – mutta lapsen ehdoilla sitä ensisijaisesti eletään. Tietoinen valinta ja nukun sitten viimeistään 20 vuoden päästä ne kunnon pitkät yöunet. Kevään suhteen meillä ei ole muita suunnitelmia kuin nauttia toistemme seurasta ja valmistautua kesän alussa koittavaan muutokseen, joilloin olisi aika palata töiden pariin.

Housut TÄÄLTÄ* Kengät TÄÄLTÄ*

ONKO LAPSELLA KIIRE KEHITTYÄ?

Kun kävimme Kristellan puolivuotisneuvolassa tajusin kuinka huimasti hän on oppinut uusia taitoja pelkästään viimeisen kuukauden aikana. Kristella on pian 7 kuukautta vanha ja vauhtia sekä tahtoa pieneltä neidiltä ei puutu. Kyllä oman lapsen oppii tuntemaan nopeasti. Jokainen liike, ele, ilme ja pienet päivittäiset askareet viestivät äidille jotakin. Päivän aikana olen tottunut siihen, että melllä on piru irti, jos neiti ei saa tahtoaan läpi – oli se sitten esine joka ei ole käden ulottuvilla tai ruoka joka ei nyt juuri sinä päivänä maistuisi.

Välillä mietin minne katosi se pieni vauva, jota vasta kantelin päivät sylissäni. Tilalle on kasvanut itsenäisempi iso tyttö, joka viihtyy enemmän yksin leikkien leluilla ja tutustuen kodin jokaiseen nurkkaan. Lisäksi kaikki lattiatasolta löytyvät esineet on jo tutkittu läpi, joten Kristella on siirtynyt pöydillä olevien esineiden kimppuun. Jokainen huonekalu on mahdollisuus nousta seisomaan ja tutkimaan uusia kivoja juttuja joita eteen ilmestyy. Tämä tarkoittaa sitä, että äiti saa olla jatkuvasti vahtimassa lapsen perään. Kristellan motoriset taidot ovat kehittyneet nopeasti minkä takia puheen kehittyminen saattaa jäädä myöhemmäksi. Meillä ei kyllä tosin hiljaisia hetkiä ole vaan sitä kiljutaan, karjutaan, huudetaan ja jokelletaan kaikesta huolimatta. Ensimmäisistä sanoista ei ole tietoa, mutta väliäkö sen – ei reilu puolivuotiaan vielä sanoja tarvitse osata, eihän?

Kristella lähes 7 kuukautta:

♥ Nousee seisomaan tukea vasten ja ottaa muutamia askelia.
♥ Osaa nukahtaa itsenäisesti.
♥ Nukkuu pitkiä pätkiä ja hyvällä tuurilla jopa läpi yön.
♥ Osaa istua ilman tukea.
♥ Osaa käydä myös itse istumaan lattialla.
♥ Konttaa.
♥ Osaa ojentaa kädet pyydettäessä
♥ Ilmaisee tahtonsa hyvin selkeästi.
♥ Omistaa neljä pikkuruista maitohammasta.
♥ Osaa juoda nokkamukista itse.

Jännityksellä odotan mitä kaikkea ehdimme oppia seuraavan kuukauden aikana.

KUN ON AIKA PITÄÄ TAUKOA..

Tuntuu kuin olisin viettänyt viimeisen viikon jonkinlaisessa talviunessa. Ehditte varmasti jo ihmetellä hiljaisuutta täällä blogissa ja some kanavillani, mutta ei hätää täällä ollaan ja syy kaikkeen on hyvin yksinkertainen. Olen elänyt lähes samanlaisia tunteita kuin melko tarkalleen vuosi sitten, jolloin kirjoitin sen hetkisistä ajatuksista sosiaaliseen mediaan.

Joskus tekee hyvää ottaa omaa aikaa ja keskittyä säännöllisen somen päivittämisen sijasta kaikkeen muuhun. Se ehditkö ikuistaa päivän kohokohdat kameraan tai snapchattiin ei todellakaan ole tärkeysjärjestyksessä lähelläkään etusijaa. Ikimuistoisimmat hetket jäävät joka tapauksessa ikuisesti muistiin oli siitä hetkestä todisteena kuvamateriaalia tai ei.

Joskus on oikeastaan rentoa olla tekemättä yhtään mitään. Olen yrittänyt kirjoittaa tekstiä jo useana iltana ja yönä kun siihen on löytynyt aikaa, mutta ajatukset ovat olleet täysin hukassa. Toisin sanoen pieni talviloma blogille tuli enemmän kuin tarpeeseen. Kotona olemme Kristellan kanssa oikeastaan vain viettäneet aikaa yhdessä enkä ole avannut tietokonettani kuluneen viikon aikana edes neidin nukkuessa. Nyt olisi aika jättää lomailu taakse ja palata takaisin tietokoneen ääreen.

Viikonloppuna kokoonnutaan perheen kesken viettämään Kristellan puolivuotis syntymäpäivää, joten tulevina päivinä virittäydytään juhlatunnelmiin. Koska elokuuhun ja 1 vuotis syntymäpäiviin on vielä pitkä aika niin päätettiin järjestää pienet juhlat tässä välissä. Saa nähdä kuinka pääsen keskittymään valmisteluihin, sillä Kristella on päättänyt pitää äidin kiireisenä kontaten sekä ryömien pitkin asuntoa ja tutustuen ahkerasti ympäristöön. Meillä opittiin konttaamaan juuri ennen 6 kuukauden ikää ja kiire on oppia vielä lisää uusia taitoja.