ENSIMMÄINEN ÄITIENPÄIVÄ

Jos ihmettelette viimeaikaista hiljaisuutta blogissa niin siihen on syynsä. Olen ollut todella kiireinen Kristellan kanssa ja kaiken lisäksi Kalle on ollut niin paljon poissa kotoa viime aikoina etten ole suoraan sanottuna ehtinyt istua koneelle kirjoittamaan. Ainoa sopiva hetki jolloin pystyn keskittymään kirjoittamiseen on iltaisin tai öisin Kristellan nukkuessa. Viime aikoina olen ollut myös niin väsynyt, että olen suosiolla ummistanut silmäni aiemmin ja yrittänyt tasata univelkoja. Kaiken lisäksi olen kirjoittanut tätäkin tekstiä pian ikuisuuden, sillä rakkaan MacBookin välilyöntinäppäin on temppuillut pahemman kerran. Sen takia tekstin kirjoittaminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa, jotta koko teksti ei olisi yhdessä pötkössä.

Tällaisista päivistä voisi nauttia paljon useammin. Sain täydellisen herätyksen perheeltäni sunnuntai aamuna, kun Kalle ja Kristella olivat yhdessä heränneet aikaisin, touhunneet keittiössä ja valmistivat minulle aamiaisen sänkyyn – äitienpäivä, mikä ihana syy saada hemmottelua osakseen. Luksusta oli myös kun tajusin herätessäni kellon olevan yhdeksän ja olin saanut nukkua normaalia pidempään. Tämä oli ensimmäinen äitienpäiväni ja pysähdyin miettimään mitä kaikkea äitinä olo on opettanut minulle.

Reilun kahdeksan kuukauden aikana olen oppinut yhtä jos toista itsestäni ja lapsestani. Rakastan tuota pientä tyttöä enemmän kuin mitään muuta ja kaikista hienointa on että saan olla äiti maailman ihanimmalle tytölle. En osaisi kuvitella elämää ilman jotain näin rakasta. Jokaista päätöstä tehdessä pyrin miettimään mikä on Kristellan kannalta paras vaihtoehto. Nautin niistä hetkistä kun nukahtaessa pienet sormet seikkailevat ympäriinsä hiuksissani ja yrittävät nukuttaa minut siinä samalla kun hyräilen tuutulauluja Kristella kainalossa.

carita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 9
Tykkää jutusta