Jos en olisi äiti..

Processed with VSCO with f2 preset

Pystyisin tehdä paljon sellaisia asioita, joista voin vain tällä hetkellä kaukaisesti haaveilla. On myös paljon, mitä en koskaan osannut käsittää ennen Kristellan syntymää.

Jos en olisi äiti…

Pystyisin nukkumaan yöni rauhassa illasta aamuun heräämättä kertaakaan huolehtimaan toisen riittävästä ravinnon saannista (olisi aiemmin pitänyt osata nauttia niistä öistä kun sain nukkua heräämättä kertaakaan) ja havahtumatta pienimpäänkin inahdukseen tarkistaen että lapsella on kaikki hyvin.

Nauttisin joka aamu puuron ja kahvin rauhassa, ennen kaikkea lämpimänä.

Minulla olisi aikaa lukea aikakausilehdet. Kaikki elokuun jälkeen ilmestyneet lehdet löytyvät lähes koskemattomina odottomassa sitä hetkeä, että minulla on aikaa istua alas ja keskittyä lukemaan.

Voisin lähteä kuntosalille juuri sillä sekunnilla kuin haluan, miettimättä onko Kalle kotona hoitamassa Kristellaa.

Minulla ei olisi aavistustakaan, mitä oikea rakkaus on. Se kuinka paljon omaa lasta voi rakastaa on niin käsittämätöntä. Mitä kaikkea tuon pienen ihmisen eteen oikein on valmis tekemään…

Minun ei tarvitsisi pelätä toisen ihmisen puolesta ettei vaan sattuisi mitään ja epätoivoisesti yrittää pitää hänet turvassa kaikelta pahalta.

Riittäisi että huolehdin vain itsestäni, mutta tällä hetkellä minulla on tuo pieni ihminen vastuullani.

Voisin suunnitella päivän ohjelman täysin itse.

Huolehtisin päivän aikana tasaisista ateriarytmeistä, enkä unohtaisi syödä kaiken kiireen keskellä. Muutamana iltana olen tajunnut, että päivän ainoa ateria on ollut aamiainen..

En olisi jokaisesta sopimastani tapaamisesta niin pahasti myöhässä. (Ennen olin aina myöhässä mutta nykyään en meinaa enää ennättää paikalle ollenkaan.)

Mutta koska olen äiti (erittäin onnellinen sellainen) voin rehellisesti sanoa nauttivani kaikista näistä vauva-arjen yllätyksistä, muutoksista ja odottamattomista hetkistä. Tämä on ehdottomasti elämäni parasta aikaa, enkä voisi kuvitella viettäväni sitä missään muualla tai kenenkään muun kuin oman perheeni parissa. Äitiys on jo tähän mennessä opettavaisin matka, jonka olen elämässäni kokenut ja se matka on vasta alussa. Olen enemmän kuin kiitollinen siitä että saan olla äiti Kristellalle.

image

Hetki omaa aikaa..

Vauva kotona ja pääsin viettämään hetken omaa aikaa ystävien kanssa, huono omatunto? – ei todellakaan.

Viimeiset viikot on tullut vietettyä missä muualla kuin erittäin tiiviisti kotona. Vieraita on käynyt lähes päivittäin ja ollaan pikku hiljaa beiben kanssa löydetty tietty rytmi päivään. Kaikki alkaa tuntua päivä päivältä helpommalta – mitä nyt väsymys painaa edelleen, mutta se on ihan normaalia kun ajattelee että aiemmin on saanut nukkua yöt heräämättä ja nykyään herätään pari kertaa yöllä syömään. Melko ihanteellinen tilanne kuitenkin, sillä yöllä nukutaan lähes poikkeuksetta 2-4h pätkiä.

Kävin ystävieni kanssa elokuvissa ja voin sanoa että kyllä teki hyvää! Vaikka tosin lähteminen oli hieman vaikeaa ja pikkuisen jättäminen kotiin ilman äitiä tuntui alkuun pelottavalta ajatukselta. Tiesin Kallen kuitenkin pärjäävän paremmin kuin hyvin, joten sain keskittyä rauhassa elokuvaan miettimättä miten kotona pärjätään.

En todellakaan muista koska olisin nauranut minkään elokuvan aikana niin paljon kuin nyt. Uusi Bridget Jones’s Baby leffa oli todellakin näkemisen arvoinen. Osittain vaikutti varmasti omassa hyvinkin tuoreessa muistissa oleva raskausaika, jonka seurauksena raskaus ja vauva-aiheinen huumori upposi hyvin ainakin minuun. Mikäli haluatte astetta helpomman ja mukavamman ”vatsalihastreenin” ja päästä nauramaan vatsalihakset kipeänä, tämä leffa toimii siihen! 😉

OLYMPUS DIGITAL CAMERAIMG_9291

 

Liian pieni jopa vauvaksi?

Meillä on ollut useampia neuvolakäyntejä tässä viimeisen kahden viikon aikana. Meidän pikku beibe oli jo syntyessään erittäin pienikokoinen, pitkä ja hoikka tyttö. Painoa on seurattu tarkasti sillä vastasyntyneen paino tippuu normaalisti synnytyksen jälkeen ja syntymäpaino pitäisi pikku hiljaa saavuttaa takaisin. Lähellä ollaan, mutta vielä puuttuu muutama gramma.

Tämän ja viime viikon aikana on kertynyt yhteensä neljä käyntiä neuvolassa, mikä on suhteellisen paljon verrattuna normaalien käyntien määrään. Tyttö voi hyvin ja ruokakin näyttää maistuvan, mutta paino ei ollut noussut viimeisen 5 päivän aikana ollenkaan. Mahdollinen syy voi myös olla itselläni tällä hetkellä käytössä olevat antibiootit, jotka vaikuttavat myös vauvan vatsan toimintaan. Vaippoja menee päivässä paljon, mutta sehän on omalla tavallaan vain hyvä merkki. Mikä parasta tyttö on hyvinvoiva, pirteä ja iloinen, joten sen suurempaa huolenaihetta ei pitäisi olla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koska eilisellä neuvolakäynnillä paino oli pysynyt samana useamman päivän, kävimme myös tänään neuvolassa painokontrollissa seuraamassa olisiko paino noussut vuorokauden aikana, kun syöttöjä on tehostettu. Tällä hetkellä siis mennään sillä linjalla, että pikkuinen saa tarvittaessa rinnan jälkeen pullosta korviketta. Olen stressannut niin monta päivää korvikkeiden käyttöönotosta, että pää on kipeä ja huulessa komeilee herpes joka on selvä merkki stressistä. Neiti on ollut huomattavasti tyytyväisempi tekemäni päätöksen jälkeen, joten ainakaan tällä hetkellä en enää koe huonoa omaatuntoa korvikkeiden käytöstä imetyksen lisänä. Pääasia on että tyttö kasvaa ja on tyytyväinen. Hänen tarpeet menevät tällä hetkellä kaiken muun edelle.

Rakastan tuota pientä ihmistä niin paljon, että olen valmis tekemään mitä tahansa hänen parhaakseen – olen paras mahdollinen äiti juuri omalla tavallani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAIMG_9291