Kauniit virvonta oksat – Tee näin!

Vinkit jakoon, sillä vielä ehtii askartelemaan perheen pienimpien kanssa kauniit virvonta oksat tulevalle sunnuntaille. Niin kuin edellisessä kirjoituksessa mainitsin rakastan pääsiäisen perinnettä ja erityisesti sitä kun pienet ihmiset pukeutuvat noidiksi ja käyvät sukulaisten sekä tuttavien luona virpomassa. Olen myös sitä mieltä, jos aikoo virpomaan niin oksien koristeluun panostetaan enemmän kuin yhden sulan tai piipunrassin verran. Tässä teille ohje joka vaatii pientä näpertämistä, mutta lopputuloksena on kauniit silkkipaperi kukat joilla koristella oksat.

silkkipaperi kukat

Leikkaa eri värisistä silkkipapereista noin 10x12cm kokoisia paloja. Jokaisen kukan askartelemiseen käytin kahta eri väristä silkkipaperia, mutta värejä voi sekoittaa rohkeasti enemmänkin. Asettele neljä eri sävyistä valmiiksi paloiksi leikattua paperia päällekkäin niin, että vuorottelet sävyjen kanssa. Tämän jälkeen taittele pino haitariksi (noin 1cm välein). Sido kevyesti keskeltä rautalangalla ja jätä molempiin päihin ylimääräistä lankaa, jotta kukat on helppo kiinnittää myöhemmin oksaan. Leikkaa silkkipaperin molemmista päistä pyöreät, jotta kukat saavat kauniin muodon. Tämän jälkeen avaa varovasti kerroksia yksitellen ja erottele silkkipaperit toisistaan. Asettele terälehtien muotoon haluamallasi tavalla ja kukka valmis.

silkkipaperi kukat

Mikäli pidät näpertämisestä ja jaksat nähdä vaivaa niin suosittelen kokeilemaan kukkien askartelua. Meiltä meni Kristellan ja siskoni kanssa joka oli onneksi auttamassa (Kristella tosin vielä seurasi vain vierestä) reilu parisen tuntia 20 kukan askarteluun. Näitä ei siis kannata alkaa tekemään kiireessä viimeisenä ilta vaan aloittaa hyvissä ajoin esimerkiksi tänään.

silkkipaperi kukat

Seuraa ♥

Instagram | Facebook

Vapaapäivä ja treffi-ilta

Oli ihana viettää pitkästä aikaa sunnuntaina vapaapäivä, sillä perheen yhteistä aikaa on tällä hetkellä erittäin rajallisesti. Yleensä me eletään mieheni kanssa niin ristikkäisiä aikatauluja, että päivisin moikataan kun vaihdetaan lapsen hoitovuoro ja iltaisin huikataan pikaiset kuulumiset ennen nukkumaan menoa. Kerrankin vietettiin lähes kokonainen päivä yhdessä perheen kesken. Mitä me sitten tehtiin tällaisena päivänä?

vapaapäivä

Aamu alkaa meidän perheessä lähes poikkeuksetta viimeistään klo: 8.00 niin että herätään Kristellan aikataulun mukaisesti. Näin kävi myös eilen sillä lapsen heräämiseen ei valitettavasti vaikuta se oliko kyseessä tavallinen arkiaamu vai rento viikonloppu. Aamiainen valmiiksi ja hetken päästä olimme koko perhe ulkona etsimässä pajunoksia ensi viikonlopun virvonta oksien askartelua varten. Rakastan tiettyjä perinteitä ja tulevan sunnuntain virpominen on yksi niistä.

Päivä kului kaupungilla, kahvilassa ja kotona perheen parissa. Me emme siis tehneet mitään erikoista tai normaalista elämästä poikkeavaa. Sitä vain nauttii päivistä jolloin saadaan olla kaikki yhdessä eikä tarvitse vahtia kelloa milloin toisen on lähdettävä töihin. Toisaalta hauska sillä kun vietämme Kallen kanssa vähän aikaa yhdessä meillä ei myöskään ole aikaa riidellä. Me riidellään muutenkin todella vähän, mutta varsinkin tässä elämäntilanteessa sellaiselle ei ole aikaa.

vapaapäivä

On tärkeä muistaa järjestää aikaa myös parisuhteelle, joten tänään vuorossa oli pitkästä aikaa treffi-ilta. Kävimme viemässä Kristellan hoitoon ja suuntasimme Kallen kanssa ravintolaan syömään sekä viettämään kahdenkeskistä aikaa. Kerrankin oli aikaa vaihtaa ajatuksia ja keskustella asioista yhdessä. Edellisestä treffi-illasta oli vierähtänyt useampi kuukausi, joten pystyin hyvällä omallatunnolla jättämään K:n pariksi tunniksi hoitoon. Tästä on hyvä jatkaa ja ottaa alkanut viikko vastaan. Onnea on perhe ja erityisesti tuo pieni ihminen jonka kanssa saan viettää aikaa jokaikinen päivä.

Seuraa ♥

Instagram | Facebook 

Kevättä kohti

Vihdoin oli päiviä jolloin on ollut mahdollista nauttia talvisesta säästä, jossa voi pulkkailla ja leikkiä lumessa – vielä ihan kohtuullisilla pakkasilla. Rakastan kesää ja voisin hyvin muuttaa talveksi etelään, mutta se kuinka iloinen pieni lapsi voi olla vetäen pulkkaa lumessa ja auttaen innokkaana lumitöissä saa minut rakastamaan talvea. Kieltämättä pitkä ja pimeä syksy tuntui jatkuvan loputtomasti ennen lumen tuloa (sama vaikutelma on ollut tuttu viime vuosien aikana). Kristellan kanssa ulkoillessa piti pukeutua sadevaatteisiin ja silti kaikki vaatteet olivat likaisia jokaisen kuralammikon tutkimisen jälkeen. Ai että kun tuntui helpottavalta pukea lapsi toppapukuun ja päästää ulos leikkimään lumella.

Mitä vanhemmaksi olen tullut sen enemmän olen oppinut arvostamaan talvea. Tänä vuonna ajattelin että ostaisin itselleni sukset ja rohkenisin lähteä ladulle kokeilemaan hiihtoa sitten lapsuuden – huolestuttava aikuisuuden merkki? Sillä olen ihan lapsesta asti suoraan sanottuna vihannut koululiikunnan pakollista hiihtoa. Kaikista mukavinta olisi napata tuo pieni tyttö mukaan ja lähteä vaikka yhdessä hiihtämään tai luistelemaan. Se taitaa kuitenkin olla järkevintä siirtää ensi vuoteen kun ikää on reilu kaksi vuotta ja tasapaino on paremmin kehittynyt – ehkä säästämme näin molempien hermoja samalla.

Viime päivien aikana olemme siis nauttineet lumileikeistä, tehneet lumityöt yhdessä Kristellan kanssa sekä pulkkailleet enemmän kuin tarpeeksi. Kun sitä on viettänyt useamman viikon kipeänä kotona niin tuntuu erittäin hyvältä päästä vihdoin ulkoilemaan. Tällä hetkellä tosin ikkunasta ulos katsoessa näyttää siltä, että saamme kaivaa kumisaappaat ja sadevaatteet jälleen esille. Toivotaan että pikku pakkaset saapuvat vielä ja pääsemme nauttimaan talvesta ennen kuin kevätaurinko sulattaa viimeisetkin lumikinokset.

Seuraa ♥

Instagram | Facebook