Päivä yksin? Mitä tekisin..

On päiviä jolloin vietän kaiken ajan aamusta iltaan Kristellan kanssa. Sitten on päiviä jolloin käyn  töissä ja palaan pikaisesti muutaman tunnin jälkeen takaisin kotiin halimaan omaa pientä lastani, joka kirkuu innosta nähdessään äidin astuvan ulko-ovesta sisään. Joskus (erittäin) harvoin on myös niitä päiviä jolloin Kristella on hoidossa ja olen koko pitkän päivän näkemättä lastani (tällaisia päiviä on tainnut mahtua vuoteen enintään kaksi). Mitä tekisin jos ei olisi sovittuja tapaamisia ja viettäisin päivän ihan yksin…

Päivä yksin

Jos saisin aloittaa kerrankin aamuni ilman perinteisiä aamutoimia K:n kanssa ja herätä päivään itselleni sopivaan aikaan – nauttisin hiljaisesta ja kiireettömästä aamusta. Joisin aamukahvini kerrankin kaikessa rauhassa ja istuisin alas ihmettelemään maailman menoa. Lukisin uutiset läpi, jotta tiedän mitä maailmalla tapahtuu ja selaisin mainoksista kauppojen tarjoukset. Istuisin tietokoneen äärelle kirjoittamaan blogia (joka ei normaalisti ole mahdollista, K:n ollessa hereillä), pesisin pyykkiä, siivoaisin kotia ja tekisin tavallisia arkisia asioita ilman pientä apulaista – sillä useimmiten tämä pieni apulainen vain pyörii jaloissa ja nauttii huomiosta sekä hellyydenosoituksista.

Pakkaisin salikassini ja suuntaisin kuntosalille, jossa ei tarvitsisi vahtia kelloa ja yrittää olla mahdollisimman nopeasti takaisin kotona. Kävisin kahvilla ja ottaisin kaiken ilon irti siitä ettei minun tarvitse viihdyttää ketään samassa pöydässä istuvaa. Kaiken tämän jälkeen palaisin kotiin ja tiedän että tuntisin oloni tyhjäksi jos Kristella ei olisi minua vastassa. Joskus on hyvä ottaa omaa aikaa ja keskittyä itseensä, mutta toisaalta en kaipaa hetkeäkään elämää ennen lapsen syntymää. Rakastan sitä että teemme paljon kaikkea yhdessä ja vietämme suurimman osan ajasta perheen kesken.

Mielessäni ei ole koskaan käynyt ajatusta siitä, että veisin lapseni yökylään ainoastaan sen vuoksi jotta saisin olla yksin. En voisi kuvitella suunnittelevani viikon ulkomaanmatkaa ilman Kristellaa, saati yli yhden yön kestävää kotimaanmatkaa (ainakaan vielä toistaiseksi). Ajatus yksin vietetystä päivästä ei kuulosta yhtään huonolta, mutta jossakin vaiheessa tulee kuitenkin aika jolloin Kristella viettää päivänsä mielummin kavereiden kuin äidin seurassa. Tulevaisuudessa on varmasti edessä yksin vietettyjä päiviä, joten otan kaiken irti lapseni seurassa vietetystä ajasta.

Lue myös ↓

Vuosi äitinä

Onko lapsella kiire kehittyä? 

Sormiruokailu – hitti vai huti?

Jos elettäisiin vauvan ehdoilla..

Minäkö omistushaluinen lapsestani?

Seuraa ♥

Instagram | Facebook

 

Vuosi äitinä

Tasan vuosi sitten aamulla klo: 5.02 elämäni muuttui melkoisesti. Se oli ehdottomasti elämäni paras päivä jolloin minusta tuli äiti omalle pienelle tytölleni. Muistan ikuisesti sen hetken kun sain Kristellan ensimmäistä kertaa syliini ja onnen kyyneleet vierähtivät poskilleni. Vuoden ajan vanhemmuus on opettanut minua ja kasvattanut ihmisenä enemmän kuin mikään muu elämäni aikana.

Viimeisen vuoden aikana olen oppinut äitinä yhtä jos toista. Sen asian olen päättänyt, että joka päivä pyrin olemaan parempi äiti omalle lapselleni. Äidinrakkaus on jotain sanoinkuvaamatonta, jonka oppii vasta äidiksi tullessaan. Sitä on yksinkertaisesti valmis tekemään kaikkensa oman lapsensa eteen. Toisaalta olen täysin sama ihminen kuin ennen Kristellan syntymää, mutta toisaalta taas niin erilainen kuin aiemmin. Monesti sitä odottaa oikeaa hetkeä jolloin olisi valmis äidiksi, mutta sanoisin ettei siihen ole koskaan täysin valmis. Äidiksi kasvetaan ja opitaan lapsen kanssa päivä päivältä.

Vuosi vanhemmuutta takana on pitänyt sisällään iloa, naurua, itkua, kiitollisuutta ja ennen kaikkea rakkautta. Olemme kokeneet yhdessä perheenä niin ylä- kuin alamäkiä. Takana on lukuisia vaihdettuja vaippoja, imetystä, yöherätyksiä, hellyyttä ja uuden arjen opettelua. Jos antaisin yhden neuvon tuleville vanhemmille niin kehottaisin nauttimaan ensimmäisestä vuodesta vauvan kanssa kaikin tavoin. Keskittykää siihen elämänne tärkeimpään pieneen ihmiseen, joka kasvaa liian nopee vauhtia. Paljon onnea 1-vuotissyntymäpäivänä elämäni rakkaimmalle ihmiselle, omalle tyttärelleni. Onnea on olla äiti juuri sinulle!

Seuraa ♥

Instagram | Facebook