Niin se päivä koitti..

Kolmen viikon aikana olin kerennyt jo tottua siihen, että oltiin molemmat kotona totuttelemassa vauva-arjen uusiin haasteisiin. Kaikki päättyy kuitenkin aikanaan, sillä Kallen isyysloma on nyt pidetty ja me vietetään beiben kanssa tästä eteenpäin päivisin äiti tytär laatuaikaa kotona.

image

Toisen lähtiessä töihin sitä huomaa kuinka helppoa arki oli aiemmin yhdessä kotona. Nyt pitäisi yksin hoitaa vauvaa, lenkittää ja leikkiä Milan kanssa, laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, silittää vaatteita (olen siis tähän asti silittänyt jokaisen vauvanvaatteen, pyyhkeen ja harson joka on pesukoneesta tullut) sekä hoitaa kotia ja pitää paikat siistinä. Kaiken tämän lisäksi tällä hetkellä täytyisi askarrella ristiäiskutsut, jotta ne ehtivät ajoissa perille. Meillä on vajaa kolmen viikon päästä tarkoitus järjestää beiben kastejuhla, jotta saadaan tytölle vihdoin nimi. Ollaan siis vihdoin pitkän harkinnan jälkeen päästy lopputulokseen nimen suhteen.

Nimen valinta on varmaan yksi haastavimpia tehtäviä, eikä ihme sillä onhan lapsen kannettava se koko loppu elämänsä ja koskaan ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa joka miellyttäisi kaikkia. Aina on mielipiteitä oliko nimi sitten liian tavallinen, erikoinen, kaunis, vanhanaikainen, tylsä.. – listaa voisi jatkaa loputtomasti. Vauva saa meidän mielestä sen kauneimman tytön nimen. Toivotaan hänen olevan myös isompana itse tyytyväinen tekemäämme valintaan.

IMG_9291

Imetyksen haasteet

Sitä tuskin osasi kuvitella kuinka haastavaa imettäminen todella voi olla. Tiesin kyllä sen olevan alkuun kipeää, koska minua oli siitä varoiteltu. Olen edelleen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että synnytys oli huomattavasti helpompi ja kivuttomampi kokemus kuin imettäminen ensimmäisinä viikkoina. Kipu tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan. Nyt reilu 3 viikkoa synnytyksestä ja voin sanoa että tällä hetkellä kipu on ensimmäistä kertaa poissa – kiitos rintakumien ja nännivoiteen, joita ilman en olisi mitenkään jaksanut yrittää näin pitkään imettämisen onnistumista.

Mulla on myös vihdoin antibioottikuuri loppu, joten rintatulehdus on enää kauhea muisto takaraivossa. En halua koskaan enää kokea mitään vastaavaa enkä todellakaan toivo kenenkään joutuvan samanlaiseen tilanteeseen. Ensimmäisinä päivinä kipeiden rintojen kanssa suoraan sanottuna jopa pelkäsin aina sitä hetkeä kun beibe heräsi unilta, koska tiesin hänen ensimmäisenä vaativan rinnalle ja olevan nälkäinen. Minua suositeltiin jatkavan imetystä sekä vauvan että oman rintatulehduksen kannalta – kiitos kaikille saamastani tuesta ja neuvoista.

Imettäminen sujuu tällä hetkellä oikein hyvin ja vauva kasvaa hurjaa vauhtia alun hankaluuksista huolimatta. Eilen käytiin neuvolassa ja viikon aikana beibe on kerännyt painoa reilut 400g ja pituuttakin oli tullut 1,5cm. Tätä vauhtia mahdollisesti saadaan hankittuja vaatteitakin tuota pikaa käyttöön. Meillä oli hyvin paljon etukäteen ostettuja pieniä 50-56cm vaatteita, joista kuitenkin suurin osa jopa 50cm vaatteista oli todella reilun kokoisia.

Kotiutumisen jälkeen jouduin käymään ostoksilla etsimässä lisää pieniä ja kapeita vaatteita beibelle. Meillä on siis tällä hetkellä käytössä ainostaan koon 50 vaatteita ja kaikki 56 kokoiset vaatteet ovat aivan liian isoja. H&M vauvanvaatteet sekä Kappahl newbie bodyt ja pöksyt on kuin suunniteltu juuri meidän kokoiselle ja malliselle vauvalle, en osannut ajatella vauvanvaatteissa olevan niin paljon eroavaisuuksia kokojen suhteen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IMG_9291

 

Hetki omaa aikaa..

Vauva kotona ja pääsin viettämään hetken omaa aikaa ystävien kanssa, huono omatunto? – ei todellakaan.

Viimeiset viikot on tullut vietettyä missä muualla kuin erittäin tiiviisti kotona. Vieraita on käynyt lähes päivittäin ja ollaan pikku hiljaa beiben kanssa löydetty tietty rytmi päivään. Kaikki alkaa tuntua päivä päivältä helpommalta – mitä nyt väsymys painaa edelleen, mutta se on ihan normaalia kun ajattelee että aiemmin on saanut nukkua yöt heräämättä ja nykyään herätään pari kertaa yöllä syömään. Melko ihanteellinen tilanne kuitenkin, sillä yöllä nukutaan lähes poikkeuksetta 2-4h pätkiä.

Kävin ystävieni kanssa elokuvissa ja voin sanoa että kyllä teki hyvää! Vaikka tosin lähteminen oli hieman vaikeaa ja pikkuisen jättäminen kotiin ilman äitiä tuntui alkuun pelottavalta ajatukselta. Tiesin Kallen kuitenkin pärjäävän paremmin kuin hyvin, joten sain keskittyä rauhassa elokuvaan miettimättä miten kotona pärjätään.

En todellakaan muista koska olisin nauranut minkään elokuvan aikana niin paljon kuin nyt. Uusi Bridget Jones’s Baby leffa oli todellakin näkemisen arvoinen. Osittain vaikutti varmasti omassa hyvinkin tuoreessa muistissa oleva raskausaika, jonka seurauksena raskaus ja vauva-aiheinen huumori upposi hyvin ainakin minuun. Mikäli haluatte astetta helpomman ja mukavamman ”vatsalihastreenin” ja päästä nauramaan vatsalihakset kipeänä, tämä leffa toimii siihen! 😉

OLYMPUS DIGITAL CAMERAIMG_9291